11. elokuuta 2014

Kappa Eta Kappa

Että pitikin lähteä manaamaan säästä edellisessä postauksessa, sillä maanantain vapaapäivänä tietenkin satoi ja ukkosti koko päivän, joten Devil's lake jäi taaskin välistä. Päädyttiin lopulta vaan käymään omassa pikku ostoskeskuksessamme Tangerissa, jonka jälkeen söimme porukalla lähipubissa Brathouse Grillissä, ja chillailimme vaan loppupäivän. Eli eipä ollut kovin kummoinen vapaapäivä. Toisaalta, eipä sen aina pidäkään olla.

Mun uudet kullat!
Tämän jälkeen olikin viiden päivän työputki, jonka aikana kollegoidemme määrä on pikkuhiljaa vähentynyt, ja viimeisiä bileitä ja iltamia on vietetty iltana jos toisenakin. Perjantaina oli taas alakerran tytöillä perinteiset bileet, joihin tuli tällä kertaa reippaasti porukkaa, muutama ihan outo naamakin oli eksynyt paikalle. Viime aikoina on näistä illanviettotavoista johtuen ollut myös ilmassa hieman väsymystä ja työmotivaation puutetta... Onneksi ollaan pikkuhiljaa ihan loppusuoralla!

Tänään sunnuntaina vietimme taas vapaapäivää. Lähdimme jo eilen illalla jenkkikollegamme Katien perheen tila-autolla Madisoniin, seuranamme mun ja Tommin lisäksi Tom, sekä bulgarialaiset Vladimir, Georgi ja Stoyan. Päädyimme yöpymään Katien yliopiston oppilaskuntatalossa, fraternity housessa. Oli kyllä huikeeta nähdä livenä tuollainen leffoista tuttu opiskelijakommuuni, oli kellaribaarit ja kaikki! Paikalla oli myös Katien opiskelijakollegoita, joiden kanssa pelailtiin juomapelejä ja Mario Kartia. Tähän tyyliin:




Sitting like a boss.

Kellarin baarihanat.
Mario Kart!

Beer bong!

Neon

Meille tommonen tuoli!
Tänään heräiltiin ja käytiin aamupalan jälkeen hakemassa Pärrelle Best Buy:sta GoPro, josta suunnattiin urheilustadionille todistamaan amerikkalaisen jalkapallon paikallisjoukkueen Badgersin näytösottelua. Eipä siitä pelistä paljoakaan tajunnu, mutta jännää oli! Vielä kun nähtäis kesän lopussa kunnon ottelu cheerleadereineen ja kännisine katsojineen!

Siitä sisään.
Joku random tyyppi.

Katsojia riitti.

Jee nyt ne pelaa!
Puskurointia.

Iloiset pojat.

Pärren uusi lelu.
Pelin jälkeen suuntasimme West Towne Malliin, josta mulle tarttu matkaan hullun kissanaisen mekko (kuvamateriaalia tullee myöhemmin) ja Tommille iPhone 5S. Nyt se on tossa leikkiny sillä koko illan. :D

Huomenillalla on Noahin järjestämät bileet teemalla turisti. Seuraava vapaapäivä osuu ensi perjantaille, katotaan mitä sillon keksitään (sään salliessa). Pitää myös pikkuhiljaa alkaa lyömään road tripin päivämääriä lukkoon ja varailemaan yöpaikkoja, sekä mahdollisesti kyselemään vapaita sohvia. Ja viikon päästä sunnuntaina on kauan odotettu lifeguard dinner! Jeee!

Näinä päivinä olen myös hieman skarpannut ja ottanut töihin kameran mukaan. Tässä hieman saldoa:

In-service aamulla.
"Tweet tweet."
Elvytystä.

Managerimme Mel.
Työn touhussa.
Big Kahuna -aaltoallas.

Tommi nohevana.
Managerimme Bryan.
Varrella virran, a.k.a. lazy river.
Bahama Falls ja taustalla Black Thunder.

Pakko muuten tässä välissä huomauttaa, että lähes kolmen kuukauden jälkeen en ole vieläkään päässyt yli siitä järkytyksestä, kuinka VALTAVIA nämä kansalaiset ovat. Siis eivät toki kaikki, mutta mikäli sitä ylipainoa on, niin sitä on sitten maksimaalisesti. Ja surullisinta on, että täällä näkee paljon sairaalloisen lihavia nuoria, jopa lapsia. Että terveiset vaan vanhemmille, nimim. diabeetikko-04.

Pieni mies.
Toinen asia, josta en vieläkään päässyt yli, on tämä jenkkien totaalinen muovihulluus. Katsokaa nyt vaikka tätäkin pakastepussia, jossa kalat on pakattu yksitellen muoviin! Voi nyt herraisä sentään. Tuntuu, että mitäs hyötyä omasta kierrätyksestä on, kun täällä puolen palloa kokonainen kansakunta on ihan pihalla perusasioista. Tai sitten ei vaan välitä. Huoh.


Mut joo, maassa maan tavalla, jne. On vaan opittava olemaan välittämättä, koska muuten menis hermot koko ajan. Tai sitten voi yrittää näyttää esimerkkiä, silläkin riskillä, että saa aina outoja katseilta Wallun työntekijöiltä, kun pakkaan kamani omiin kangaskasseihini satojen muovipussien sijaan...

Tämmöstä tällä kertaa!

- A

Ps. Tossa vielä tunnelmia Madisonista:

3. elokuuta 2014

Vielä on kesää jäljellä?

Niin saapui yllättäen jo elokuu, vaikka vastahan heinäkuu alkoi! Toisaalta, onhan tässä vielä tasan kuukausi töitä ja melkein kaksi kuukautta siihen, että astumme Eurooppaan lähtevään lentokoneeseen. Eli eihän tämä hätä ole vielä tämännäköinen!

Ei sillä, silti tulee joka päivä mietittyä sitä ja tätä, mitä pitää sitten Suomessa tehdä ja muistaa, ja kämpänhaku on allekirjoittaneella käynyt kuumana, tosin toistaiseksi tuloksetta. Onneksi voin kuulemma bunkata poikien nurkissa sen aikaa, kunnes löydän oman kämpän (terveiset vaan Nikolle!). Ajatukset siis väistämättä siirtyvät pikkuhiljaa syksyyn, joka tulee meillä molemmilla olemaan erittäin stressaava ja kiireinen, ja täällä on pitänyt oikein skarpata, ettei stressi ala jo nyt hiipimään takaraivoon. Onhan tätä kesää vielä jäljellä!

Itselläni kuumottaa tällä hetkellä eniten meidän syyskuun road trip, jonka tosin suunnittelin jo valmiiksi puoli vuotta sitten, kun tieto Jenkkeihin lähdöstä alunperin saapui sähköpostiin. Mutta pitäähän ne kaikki sata matkablogia lukea vielä uudestaan läpi, ettei varmasti unohdu mitään välistä! Navigaattorikin tipahti postiluukkuun tällä viikolla, joten kartat on nyt olemassa sekä paperisena että digitaalisena. Viimeistään autovuokrauksia tutkiessa alkaa pikkuhiljaa konkretisoitua, että ihan kohta sitä männään!

Tai ei sittenkään männä ihan vielä, sillä keskitytään nyt ensin tähän viimeiseen kuukauteen täällä Dellsissä, sillä eipä näitä ihmisiä enää tämän kesän jälkeen tule luultavasti koskaan näkemään (puhun siis nyt muista kuin suomalaisista, kyllähän Suomessa joutaa sitten pitää ties mitä reunioneita). Tämäkin konkretisoituu hyvin äkkiä, kun eteläamerikkalaiset lähtevät jo ensi viikolla pois! Pitää vielä käydä äkkiä keikuttamassa niiden kanssa vähän peppua latinoillassa! Myös ukrainalaiset taitavat lähteä viikon sisällä, tosin onneksi Ukraina on lähempänä kuin Kolumbia tai Ecuador.

Vaikka kesän alussa oli kovasti tarkoituksena olla kiintymättä liikaa näihin ulkomaan kollegoihin, niin onhan täällä kuitenkin tutustunut ihan mahtaviin ihmisiin ja toivottavasti myös tullaan pitämään edes jossain määrin yhteyttä. Myös näistä amerikkalaisista ollaan saatu hyviä kavereita, saa nähdä kohtaako meidän tiet uudestaan vielä joskus jossain päin maailmaa. Pitää siis nyt vielä nauttia näistä hetkistä ja yrittää vielä tehdä niitä asioita, joita tänne ollaan tultu kokemaan ja näkemään.
Kasuaalia hengausta eräänä aamuna adventurella.
Yksi näistä on Devil's lake, jonne ollaan näillä näkymin VIHDOIN pääsemässä maanantaina, monen epäonnistuneen yrityksen jälkeen. :D Joten sormet ja varpaat ristissä, ettei tule meidän tuurilla esim. tornadoa juuri sille päivälle. Parin viikon päästä on myös luvassa jo edellisessä postauksessa mainitsemani lifeguard-illallinen, jonne mennään hienosti laittautuneina ja jossa katsotaan kesän kuvasaldoa ja annetaan leikkimielisiä palkintoja, sekä tietty syödään (ja juodaan) hyvin.

Muuten täällä on lähinnä ollut viime päivinä tavallista arkea ja pitkiä (ja kuumia!) työpäiviä. Tänne on vihdoin iskenyt jonkin sortin helleaalto, joka on tosin tuonut tullessaan myös aika monet ukkoset. Olipa viikko sitten lauantaina myös parin vuoden kävijäennätys, lähes 11 000 asiakasta! Keskiviikkona vietettiin vapaapäivää, ja käytiin Tomin ja Tommin kanssa katsastamassa paikallinen eläinpuisto Timbavati. Heti ensimmäinen eläin, jonka näimme, juoksi stressaantuneena edestakaisin pienessä häkissään, eikä kyllä vakuuttanut loppuosa puistostakaan. Osalla eläimistä näytti kyllä olevan ihan mainiot oltavat, mutta liian moni oli liian pienissä häkeissä ilman virikkeitä saati luonnollista elinympäristöään muistuttavia rakennelmia. Lähtiessä annoin puiston vastaaville työntekijöille erittäin pettyneet suulliset palautteet. Hyvä hippi-Ave!

Pingviineillä taisi olla eniten hauskaa.
Pojat sai uusia kavereita.
Pus pus.

Kengurua ei kiinnosta.
Puiston komeimmat sarvet.
Nam nam kielari.
Kilpparipornoa.



Lumitiikeri.
Luonnolliset ympäristöt, jne.
Jellonat chillaa.
Näitä tiikerinpoikasia pidetään tässä häkissä koko päivän, jotta asiakkat voivat kuvauttaa itsensä niiden kanssa. Hieman oksetti, ja henkilökunta sai kyllä kuulla tästä.
Reppanoita pikkuapinoita.
"Voi kun pääsis ulkomaailmaan."




Pidän siis kyllä kovasti eläintarhoista ja -puistoista, kunhan eläimistä pidetään hyvää huolta ja niillä on mahdollisimman luonnonmukaiset oltavat. Tuolla ehti jo pari kertaa tulla itku, joten tämä kertonee puiston tasosta jotain... Ilmaiseksi päästiin, joten onpahan nyt nähty, mutta enpä toiste menisi. Toisaalta, toivon että tuolla riittäisi sen verran kävijöitä, että rahaa riittäisi myös kunnostustoimiin.

Eilen illalla alakerran tytöt pitivät pienet kekkerit, joka yritettiin tarkoituksella pitää suht salassa, ettei tänne tulisi koko kylää (kuten oli kuulemma käynyt 4th of July -kemuissa). Kutsuin päivällä töissä näihin bileisiin läpällä kaksi jenkkiasiakasta, jotka piti mulle pitkään eräällä spotilla seuraa ja joiden kanssa rupateltiin niitä näitä, enkä todellakaan uskonut heidän muistavan paikan nimeä, saati oikeasti tulevan, mutta perhana vieköön niin ne vaan ilmaantui eilen illalla paikalle! :D Ja vieläpä kolmen kaverinsa kanssa! Ihan mukavia poikia ne oli, mut eipä ne kauaa kyllä viihtyneet (järjestäjien huojennukseksi), ja eilen taisi loppujen lopuksi paikalla olla vain noin kolmisenkymmentä vierasta, joten meidän housing supervisor Brandonkin oli ihan hyvillä mielin.

Sillä välin keräily-update! State quarters -kolikoita on nyt kasassa 40/50! Ja erääseen toiseenkin kokoelmaan sain lisäystä, kröhöm ja hupsis...

Seuraavaksi ostan Arielin.
Pitää vaan toivoo, että saan joskus tyttölapsen. Mikäli en, niin pakotan pojat leikkimään prinsessa-legoilla. Parenting success.

Ai niin, ollaan muuten saatu ihan oikeaakin postia! Kiitokset asianomaisille! :)

Postia ympäri mualimoo.

Joo eipä tässä kai enää muuta keksi. Tommi otti just Ben & Jerry's -paketin pakastimesta, joten sillon läks!

- A