Eilinen ensimmäinen työpäivä tunnetaan tästä lähtien päivänä, jolloin Ave poltti vasemman jalkapöytänsä. Enkä puhu nyt mistä tahansa auts vähän sattuu auringonpoltosta, vaan kunnon turvotuksesta ja kuumotuksesta, jonka vuoksi en nyt pysty seisomaan, saati kävelemään normaalisti. Että ottakaas lapset tädistä oppia, ja lisätkää sitä auringorasvaa aina kun tulette pois vedestä.
Arvatkaa kumpi jaloista paloi.
Hengenpelastajan työpäivä koostuu yleensä ainakin kahdesta rotaatiosta, jonka aikana vaihdetaan työpistettä puolen tunnin välein. Yhteen rotaatioon mahtuu 5-6 työpistettä, jonka jälkeen pääsee tauolle. Järjestys pysyy aina samana, joten aamulla oman työpisteen valitsemalla voi suurinpiirtein arvioida, kauanko on vielä aikaa taukoon. Eilisellä rotaatiollani meni hyvin siihen asti, kunnes kolmannen pisteen, lasten kahluualtaan jälkeen seisoin vielä tunnin auringossa ennen kuin pääsin tauolle, ja tuolloin vahinko oli jo tapahtunut. Tauolla toki rasvasin lisää minkä jaksoin, mutta heti ensimmäinen työpiste tauon jälkeen oli vesiliukumäen yläpäässä, jossa seisotaan koko ajan vedessä. Eli sinne meni nekin rasvat. Ilta menikin sitten linkutellessa vuorotellen kylmän suihkun alla ja vuorotellen pakastepussihauteessa. Onneksi ostin säästöpurkin aloe veraa. :D
Tänään turvotus ei ollut laskenut yhtään ja kävely oli edelleen kivuliasta, joten kävin aamulla työpaikalla näyttämässä jalkaa ja tiedustelemassa, että mitäs nyt. Lupasivat kyllä hoitaa mulle jostain pisteen, jossa voin olla varjossa ja istua aina välillä, joten klo 12 palasin töihin ja pääsin valvomaan muutamaksi tunniksi pikkulasten vesiliukumäkeä. Kokonaista työpäivää mulle ei tullut, mutta muutama tunti on parempi kuin ei mitään. Huomenna sitten yritys uusi, toivottavasti edes tämä turvotus laskee, jotta saa jotkut kengät jalkaan. :D
Muuten on ollut kivaa. Torstaina ehkä vähän istuttiin ja juhlittiin suomalaisvoimin tuoreita hengenpelastajia. :)
Kun vielä hymyilytti.
Mut hei, aika hyvät rusketusrajat ollaan kyllä jo saatu! Syksyllä rantautuu sitten kaksi papua takaisin Suomeen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti