22. toukokuuta 2014

Wisconsin Dells

Täällä sitä nyt ollaan! Pikkukaupungissa, joka tulee olemaan kotimme reilut kolme seuraavaa kuukautta. Luonnollisesti ero kahteen aiempaan suurkaupunkiin on valtava ja mukava yllätys on mm. se, että ohikulkijat tervehtivät. Toki täällä ollaan varmasti jo totuttu näkemään jos jonkinmaalaista kesätyöntekijää, joten ihan uusinta uutta emme ole, mutta on se silti kiva tuntea itsensä hieman erityiseksi.

Chicagosta lähti tänä aamuna tämännäköinen konkkaronkka:


Miltei kolmen tunnin ajomatkan jälkeen bussista jäätiin pois Madisonilla, jossa työnantajan puolesta oli pikkubussi meitä vastassa ja vei tunnin ajomatkan päässä olevaan Dellsiin. Meidät suomalaiset sijoitettiin asumaan vähän minne sattuu työpaikan perusteella. Tommy Barttletin Exploratorylaiset majailevat työpaikkaa vastapäätä, Tommi ja kaikki Noah’s Arkilla työskentelevät tytöt majoitettiin Harbor Pointiin ja loput Noah’n pojat pienen metsikön toiselle puolelle tähän miltei naapuriin Ravina Motelliin. Meillä on siis Tommin kanssa tällainen oma kämppä, jota majoituksesta vastaavat rouvat kyllä puolitosissaan ihmettelivät avaimia antaessa (”how come we allowed this?”). Napattiin vaan äkkiä avaimet matkaan ja allekirjoitettiin paperit, ennen kuin tädit muuttivat mielensä. :D

Ja tällainen tää nyt sitten on:





Hieman tällainen back to the 70’s tää on, mut kyllä tästä vielä kodin saa! Luonnollisesti illalla käytiin vielä pikaostoksilla n. kolmen kilometrin päässä Walmartissa. Voitte kuvitella, millainen näky tusina kävelevää suomalaista on tälle paikalliselle autokansalle. Noh, onpahan kylillä jotain puhuttavaa!


Huomenna hoidetaan paperihommat alta pois ja käydään ostamassa pyörät, jotta helpottuu tämä liikkuminen. Tosiaan, miksi suotta sijoittaa asioita lähekkäin, kun autolla sinne kuitenkin mennään? Toisin sanoen, kävely ei ole kovinkaan ideaalia, pyörällä välimatkat vielä menettelevät.

Ainii ja Tommi lupas kirjottaa seuraavaks. :D

- Ave

Ps. Chicagossa näin unta, että pidimme hostellilla musikaaliesityksen, ja sen vuoksi tämä on soinut päässäni koko päivän, joten olkoot se päivän biisi:


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti