Route 66: Albuquerque

Nyt tapahtui kuulkaas jotain hyvin ikävää. Jouduimme tänään nimittäin jättämään jäähyväiset uskollisemme Thorillemme, kun veimme rakkaan menopelimme Nationalin huoltoon öljynvaihtoon, jolloin samalla selvisi, että rekisterikilvet ovat umpeutumassa! Joten meille ei jäänyt muuta vaihtoehtoa, kuin hyvästellä jo kuin omaksi pojaksi muodostunut pieni Lincolnimme ja toivottaa tervetulleeksi Chevrolet Suburban, joka nyt myös Xenana tunnetaan.

May I introduce: Xena, the warrior princess.

Onneksi saimme uuden auton käytännössä saman tien alle, joten tämä ei viivyttänyt meitä puolta tuntia enempää, ja tie vei kohti keskustaa. Allekirjoittanutta kyllä edelleen kyrpii tämä valitettava menopelin vaihto, josta aion kyllä antaa palautetta Madisonin päähän heti kun pääsen tasaisen wifin ääreen. Millä logiikalla meille on voitu vuokrata auto, jonka kilvet menevät umpeen vuokra-aikana?!

Mutta sitten itse asiaan. Eilen illalla saavuimme (poikkeuksellisesti) jo ennen auringonlaskua hostimme Christopherin ja Jamien luo, jotka asuivat uudella asuinalueella aivan lentokentän vieressä. Talo oli hieno kuin mikä! Kahdesssa kerroksessa oleva kolmen makuuhuoneen, kahden kylpyhuoneen, kahden wc:n ja tilavan avokeittiön lukaali näytti siltä, kuin se olisi tullut Avotakan sivuilta. Vaimo Jamie on tosiaan tällä hetkellä työtön, joten hänellä lienee vapaa-aikaa panostaa sisutamiseen... Mies Chris on armeijan ilmavoimien leivissä, ja oli vastaanottamassa meitä ja tarjosi kaikille heti kaljat. Jamieta odotellessa nautimme maisemista ja kävimme katsomassa aivan upeaa auringonlaskua. Mahtavat hostimme olivat myös valmistaneet meille illallista ja tarjoilivat koko illan tasaiseen tahtiin kurkun kostuketta. Eikä pidä unohtaa aivan uskomattoman suloisia koiria! Kyllä, kehuin juuri kahta koiraa suloisiksi, ettepä varmaan olisi tällaisesta hullusta kissanaisesta uskoneet!

Asunnon pieniä yksityiskohtia.

Olohuone.

Kylpyhuone kuin hotellissa!

Lona

Sennin uusi kaveri Kona.

Näkymät parvekkeelta.

Talo.

Ruokoo!

Eilen illalla kävimme pyörähtämässä keskustassa ja yritimme pariinkin eri baariin, mutta koska (yli kolmekymppinen) Chris oli unohtanut henkkarinsa kotiin, ei häntä voitu päästää minnekään sisään, joten päätimme palata takaisin kämpille ja katsoa Breaking Badin aloitusjakso. Allekirjoittanut siis ei ollut koskaan kyseistä kuuluisaa sarjaa katsonut, joten ennen seuraavan päivän BB-kierrosta halusin sivistää itseäni edes hieman. Sarja on tosiaan kuvattu pitkin Albuquerqueta, joten pitihän nämä tv:stä tutut maisemat käydä tsekkaamassa!

Keskustaa yövalossa.

Aamu alkoikin sitten rauhallisesti uskomattoman hyvien yöunien jälkeen. Olo oli kuin hotellissa yöpyneellä! Valitettavien auto-ongelmien jälkeen suuntasimme Breaking Bad -kierroksellemme Tommin ja Sennin hihkuessa innostuksesta. Söimme aamupalaburritot sarjasta tutussa Pollos Hermanos -ravintolassa, joka tosin tunnetaan oikeasti nimellä Twisters, ja on vain yksi ketjun ravintoloista. Tämän jälkeen kävimme ottamassa muutamat pakolliset valokuvat sarjasta tutun Jesse Pinkmanin talon edustalla.

"Los Pollos Hermanos"

Jessen talo.

Tästä matka jatkui kohti historiallista keskustaa, joka oli aivan uskomattoman kaunis! Meksikolaisvaikutteet olivat ilmiselvät, ainoastaan liikkeiden kyltit ja myyjien ”how’s it going” -huudot muistuttivat, että olemme edelleen USA:n puolella. Löytyipä vanhasta kaupungista myös Candy Lady, eli rouva, joka on varta vasten tehnyt siniset meth-karkit sarjaan. Hänellä oli hyvin BB-painotteinen karkkikauppa, josta tosin löytyi myös hyllyllinen salmiakkia! Rouva oli todella sosiaalinen ja jutteli mukavia jokaisen asiakkaan kanssa, sekä toki antoi maistiaisia.

Meth-karkkia. Nam.

Hyllyllinen salmiakkia!

Candy Lady.

Mikäs sieltä löytyikään!

Meksikolaisidyllistä siirryimme autokorjaamolle, joka on sarjasta tuttu. Meidän pikku fanimme juoksentelivat korjaamon edustalla kuin pikkulapset konsanaan. Seuraavaksi oli tietenkin pakko nähdä sarjan päähahmon Walter Whiten talo, jossa oikea omistaja kärkkyi ja tuijotti meitä epäilevästi, joten emme uskaltaneet mennä kovinkaan lähelle. Pariskunta on kuulemma asentanut taloon videokamerat ja kyltit pitääkseen innostuneet fanit kaukana. Olisi ehkä kannattanut miettiä, ennen kun ostaa kyseisen talon, tai antaa luvan kuvauksiin...

Car wash.

Fanit miettii, että uskaltaakohan tuonne edes mennä.

Tästä tie vei kohti kukkuloita ja Hankin taloa. Itse keskityin enemmän nauttimaan upeista maisemista ja New Mexicon uskomattomasta luonnosta.

Varokaa karhuja ja kalkkarokäärmeitä. Seems legit.

Albuquerque vei meidän kaikkien sydämet ja oli ehdottamasti kauan odotettu raikas tuulahdus masentavien Oklahoman ja Teksasin jälkeen. Kaupunki oli yksi kauneimmista tähän mennessä näkemistämme, ellei jopa kaunein. Mutta tien päällä kun ollaan, oli sanottava hyvästit tälle hurmaavalle puolen miljoonan asukkaan helmelle, ja suunta vie aina vaan eteenpäin kohti länttä. Nyt olemme jo Arizonan osavaltiossa Flagstaffin kaupungissa, josta matkamme vie huomenna yhteen matkan kohokohdista: Gran Canyoniin!

- A