Route 66: Chicagosta Springfieldiin

Ensimmäinen ihan oikea road trip -ajopäivä takana, ja saavuimme noin iltayhdeksältä päivän päätepisteeseen Illinoisin Springfieldiin. Matka alkoi Chicagosta heti aamupalan jälkeen, mutta kesti varmaan tunti ennen kuin pääsimme kaupungin periferioista ulos ja tien päälle. Navigaattorista laitettiin heti päälle "vältä moottoritietä" ja "vältä tulleja", joten näin tie kulki auomaattisesti suurimman osaa pitkin alkuperäistä 66-tietä.

Ensimmäinen pysäkkimme oli matkan varrella yht'äkkiä eteemme avautunut pieni uinuva Lockportin kylä, joka näytti niin idylliseltä, että oli pakko vetää äkkiä auto parkkiin ja hieman käyskennellä pitkin pääkatua. Myös vaatteet vähenivät, sillä tänään oli todella kuuma! Eipä uskoisi, että elellään jo syyskuuta...

Railroad crossing like a boss.

Pääkatu.

Erään baarin takapiha.

Mitähän tuolla myydään?

Antiikkia ja viiniä, miten loogista.

Matka jatkui eteenpäin, ja ykskaks tiemme varrella näkyi vallan jännä näky! Ja tässä lopputulos.

Gemini the Giant

Kyseessä on siis yksi pitkin Amerikan manteretta ripotelluista Muffler Meneistä, joista yksi löytyi myös Dellsistä. Näitä löytyy Route 66 -reitin useampikin, mutta tästä kohta lisää!

Lounaspaikaksi olin valinnut Polk-a-dot -fiftaridinerin, jonka olin bongannut Nelliinan vaatehuone -blogista. Voitte kuvitella allekirjoittaneen "ihanaaaaa" ja "ääää en kestä!!!" -huudot astuessamme sisään. Ai minäkö rakastaisin kaikkea vanhaa ja nostalgista...

Ilmeeni kun dinerin pihassa olleen auton omistaja kysyi, haluammeko kyytiin.

Ihana Elvis!

Mahat ja mielet täysinä matka jatkui halki maissipeltojen ja pikkukylien, ja seuraava pysäkkimme oli pieni nyt jo alkuperäisestä käytöstään poistettu Ambler-Becker -huoltoasema, joka toimii nykyään kuriositeettina 66-turisteille. Paikalla hääräsi kaksi herrasmiestä, jotka kertoilivat innokkaasti huoltoaseman historiasta ja sen nykyisistä vierailijoista.

Eipä oltu ekat suomalaiset!

Senni innostui.

The road goes ever on and on, joten matka jatkui kohti Pontiacia ja sen seinämaalauksia! Kyseessä on noin 10 000 asukkaan pirteä pikkukaupunki, joka elää Route 66 -turismista. Kaupunki on tosiaan tunnettu upeista ja toinen toistaan mielikuvituksellisemmista seinämaalauksista, joita on yhteensä yli 20. Näistä 18 on maalattu 150 artistin toimesta vain neljässä päivässä vuonna 2009. Tässä kuvasaldoa:

Tuttu auto!

Viimeinen pysäkkimme ennen Springfieldiä oli vielä yksi Muffler Man Atlantna pikkukylässä, josta löytyi myös sympaattinen pikku trading post tuhansine pikkutavaroineen ja rekisterilaattoineen. Tarttuipa mukaan parit tuliaisetkin!

Atlanta, Illinois.

Nyt siis majaillaan tämä yö Springfieldissä, huomenna tutkitaan keskustaa ja suunnataan illaksi St. Louisiin yöksi. Mutta matkan varrelta löytyy varmasti taas kaikkea jännää!

- A